Pää on pehmeä ja täynnä räkää. Hermo menee heikkoon kuntoon, kun ei juoksuaskeleen askelta oo päässy ottamaan kolmeen päivään. Ruususuolavettä on tullu kitattua yökkirajan asti ja särkylääkkeitä doupattu ihan kiitettävästi taas tänään. Jos pelkällä suolaveden juomisella saa mahahapot takasin luonnolliseen tilaansa niin, että roppa pystyy hyödyntämään syömäni ruuan ravinteet ja iltasin naamaani lappamat vitamiinipillerit, ni musta tulee oikeesti KissaNainen. LuomuKissaNainen, kaikkien sorrettujen ja köyhien auttaja. Metamorfoosia ennen kärvistelen itsenäni, pyörin itseni ympärillä, kirjoittelen itselleni fanikirjeitä ja ostan kehumislahjoja tämän Loistavan Idean, oman blogin, avaamisesen kunniaksi.
Tai oikeestaan mielummin haluaisin olla Intiassa asuva lehmä. Pyhä lehmä, jota kaikki palvois. Kun tämä armoitettu Pynä Nauta olisi matkustanut juoksemaan Kuopioon ensimmäistä maratoniaan, ihmiset kumartelis arvon pyhyyttänsä ja tarjoisivat viilennystä ja virvokkeita matkalla. Saapuisin ensimmäisenä maaliin, hyvävoimaisena ja ainoana osallistujana Pyhät Lehmät-sarjassa.  
Voisin olla siihen asti, kunnes parantelen räkätautini ja toisen jalan pohkeeni, ihan mikä tahansa. Pää sekoo, kun ei pääse juoksemaan. Eikä täällä puskassa edes ole ketään, jolle aukoa päätänsä.
Oon aina inhonnu valittamista. Mutta tässä tulee Pyhän Lehmän valitukset Osa 1: Hänen Pyhyytensä on ollu niin helvetin ahkera, että on vaan kirjotellu teatterista eikä ajatellu juoksu-uraansa sen verran, että tekisi itselleen jonkinlaista juoksusuunnitelmaa. No, olen nyt kippee, eikä suu- ja sorkkatautisia vissiin ees lähtöviivalle päästetä. Tämä meno jos jatkuu, en juokse. En saateri mene sinne itteeni nöyryyttämään, olin kuinka pyhä tahansa. Kauankohan suu- ja sorkkatauti kestää?
Kun taas pääsen lenkille, siitä ne jututkin yksinkertaistuu ja lyhenee. Tai sitten ei.
Kävin tupakalla. Hiehot ammu pellon laidassa ja sain hepulin. Omat jutut parhaat jutut. Lehmut ammuili kunnioittavaan sävyyn, rauhoittelivat ja ammuivat, että huomenna on uusi päivä ja ennustivat, että huomenna mie pääsen juoksemaan. Siis haahuilujuoksemaan oikeen rivakasti.